Jokohan tänään saisin Vesipuutarhan luettua. Luulen arvaavani miten se päättyy. Saas nähdä olenko oikeassa. Lukunautintoa lisäämässä kotitekoiset pikkuleivät ja mansikkabanaanijuoma. Jotta ei mene pelkäksi loikoiluksi niin olisi vähän vanhan maalin rapsuttamista ja uuden pinnan maalaamista kolmen puisen nojatuolin verran mitkä pelastin kaatopaikalle menemästä. Kukaan ei usko, että niistä saa ihan kivat verannan tuolit maalilla ja päällystämällä irtotyynyt uusiksi. Sittenpähän kadehtivat.
Tuesday, April 27
lämmössä loikoilua
Jokohan tänään saisin Vesipuutarhan luettua. Luulen arvaavani miten se päättyy. Saas nähdä olenko oikeassa. Lukunautintoa lisäämässä kotitekoiset pikkuleivät ja mansikkabanaanijuoma. Jotta ei mene pelkäksi loikoiluksi niin olisi vähän vanhan maalin rapsuttamista ja uuden pinnan maalaamista kolmen puisen nojatuolin verran mitkä pelastin kaatopaikalle menemästä. Kukaan ei usko, että niistä saa ihan kivat verannan tuolit maalilla ja päällystämällä irtotyynyt uusiksi. Sittenpähän kadehtivat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Nuo sinun pikkuleivät näyttävät samanlaisilta joita anoppini tekee ja tuputtaa aina kaikille lapsenlapsilleen. Laitoitko niihin jotain täytettä?
ReplyDeleteMaalausprojektisi kuullostaa kivalta, olisi mukava nähdä ennen ja jälkeen kuvat.
Makin ehdin jo viettaa tunnin tuolla auringossa kirjaa lukien, ihana ilma! Ilman mitaan herkkuja tosin...
ReplyDeleteEhdottomasti sitten kuvia niista tuoleista!! Ennen ja jalkeen :)
Ja kerrothan luettuasi, mitä pidit tuosta kirjasta -olen monen monta kertaa pyöritellyt sitä käsissäni, kuitenkaan ostamatta... itselleni jäi olo, että joko se on lukunautinto tai sitten ei alkuunkaan -tuskin mitään siltä väliltä :)
ReplyDeleteIhanat laatat. Vaikka tuollaisia kai tulvii siellä. Täältä Suomesta katseltuna ne yhä vain ovat hirmuisen eksoottisia ja viehättäviä.
ReplyDeleteHyvä, hyvä, näytä vaan niille epäilijöille! ;D
ReplyDeleteSannaKoo, osassa on taatelia sisällä. Tuolit tarvitsevatkin koko maalauksen eikä riitä vain ruskeiden käsinojien valkoiseksi maalaaminen. Saatan siirtää asian ammattilaiselle mutta koska hän on kiireinen en ehkä jaksa odottaa eli saatan kuitenkin innostua tekemään itse. Laitan kuvia joskus kuhan koko projekti on valmis. Pitäisi ostaa kangastakin tyynyihin.
ReplyDeleteEryah, todella lämmin ilma. Näistä pitää nyt nauttia ennen helteiden saapumista :) Tuolit on kovin tyypilliset tunisialaiset puiset nojatuolit. Koristeellinen selkänoja ja silleen.
Pikkuthti, sain kirjan luettua, Ihan hyvä se on mutta ainakaan minua se ei tempaissut sillä tavalla mukaansa, ettei olisi käsistä laskenut päästää. Enkä arvannutkaan loppua oikein :D
Ilona, kiitos. Meillä on aika paljon pihassa tätä sekä toisenlaista laattaa penkeissä, pöydissä, seinissä ja rappusissa. :)
Ylva, joo sit niitä kaduttaa kun luopuivat tuoleista. Meillä on sattumalta samaa sarjaa yksi puusohva mutta se on sisällä lapsen huoneessa. Hän itse rakastaa sohvaa niin paljon ettei luovu siitä millään kun yritin saada sen veranta käyttöön. No nyt mulla on tuoli mitä tuunailla. Jotenkin ne ei ihan sovi meidän etuverannalle mutta eiköhän ne löydä paikkansa kuhan ne saa maalattua ja löydettyä kivan tyynykankaan :)
Voi että nuo laatat on upeat! Mistä tuo kirja kertoo? Nimi vaikuttaa kiinnostavalta.
ReplyDeleteToivottavasti tuoleista tulee oikein makeet! :)
Mimmi, kiitos .))
ReplyDeleteVesipuutarhat: Istanbul 1999. Itä ja länsi, muslimit ja kristityt. Kaksi perhettä. Kaksi kulttuuria.
"Sinun täytyy kieltää poikaasi kulkemasta minun tyttäreni kanssa", Sinan sanoi. "Sinun tyttäresi tekee minun poikani onnelliseksi." Marcusin anovat silmät muistuttivat Sinania siitä, mitä poika oli menettänyt.
Tuhoisa maanjäristys on sitonut peruuttomasti yhteen turkkilaisen Sinanin ja amerikkalaisen Marcusin perheet. Ja saattanut Sinanin kiusalliseen kiitollisuudenvelkaan Marcusille. Mutta onko oikein, että tytär tuhoaa isänsä nimen? Vain siksi, että haluaa olla vapaa?
Onko kisua näkynyt?
ReplyDeleteSittenpä kadehtivat, hih! Näytähän ne sitten meillekin. Kirjavinkki kuulostaa juuri minunkin kirjastoon sopivalta, lisätään kesän ostoslistaan.
ReplyDeleteVihreätniityt, Mimiä ei ole näkynyt :((
ReplyDeleteVilijonkka, saatan laittaa ennen kuvan tuoleista jo heti mutta jälkeen kukaa saatte varmaan odottaa pitempään :D Esimerkkinä, meillä on yksi tuunausta odottava pöytä.. kolmatta vuotta jonossa. :)
Mun rupesi heti tekemään mieli mansikkabanaanijuomaa, kun näin kuvan. Mansikoita, banaania ja jogurttia, parempaa kuin pirtelö :)
ReplyDelete