Kairouanin kamelikaivolla

 Lasten tenniskisareissut on siitäkin mukavia, että samalla pääsee aina piipahtamaan toisissa kaupungeissa ympäri Tunisiaa. Edellinenkin postaus oli pelireissulta. Tällä kertaa pelasimme Kairouanin pyhässä kaupungissa mikä oli meille ennestäänkin tuttu paikka mutta aina löytyy nähtävää lisääkin.

Tämä rakennus on rakennettu 1600 luvulla ja sen sisällä on suuri kaivo. 

 Kaivolle pääsee vanhan kaupungin kapeilta kujilta joilla olisin voinut kierrellä koko päivänkin mutta oli aivan jäätävän kylmä tuuli ja vain muutama plussa-aste mikä meille afrikkalaisille on ihan pakkassää.

 Kaivolla työskentelee kameli mikä kiertää kaivoa ympäri nostaen samalla joka kierroksella kaivosta vettä ihmisille juomavedeksi.

 Tarinan mukaan kaivovesi on maanalaisesti yhteydessä Saudi-Arabian Mekan pyhään Zam Zam veteen ja siksi sitäkin pidetään pyhänä vetenä.

 Kaunis vanha ikkuna kaivolla. 

 Kameli kiertää aina kaksi kierrosta ja lepää sen jälkeen. Kuka vain saa käydä juomassa ilmaista kaivovettä. 

 Jos haluaa muutakin virvoiketta on kaivolla oma pieni kahvilakin. 

 Paikkallisia talvitakkeja mitkä ei kyllä tällä hetkellä juuri lämmitä kun aamullakin oli +3 astetta ja monessa kaupungissa satanut kunnon kerros lunta. Meillä rannikolla tulee vain vettä ja rakeita vuorotellen jäätävän tuulen kera.

 Maustekoju vanhan kaupungin kujalla. 

 Kairouanin vanhan kaupungin muureja. Harmi ettei ollut aikaa enempää kierrellä kameran kanssa mutta blogia taakse päin selaamalla löytyy aiempiakin postauksia Kairouanista.

 Paahdettuja pähkinöitä.

 Vitamiineja talveen. 

Tuoretta leipää kärrykauppiaalta vanhan kaupungin muurien ulkopuolella. 

 Kairouanissa on isolla puistoalueella sadevesialtaat joihin ennen aikaan kerättin käyttövettä kansalaisille muuten niin kuivassa keskimaassa.

Kun käy Kairouanissa kuuluu sieltä ostaa kuuluisaa Kairouanin leipää mikä mureaa kuin keksit sekä erittäin makeita makroud pikkuleipiä mitkä ovat hunajasta tahmeita ja joko taateleilla tai mantelimassassa täytettyjä. Vaikka niitä myydään joka kaupungissa niin ihmiset matkustavat toisistakin kaupungeista varta vasten Kairouaniin ostamaan niitä.

El Jem Amphitheatre

El Jem on historiallinen kaupunki Tunisian itäosassa ja sen kuuluisin nähävyys on roomalainen amfiteatteri. 

Tämä oli Rooman valtakunnan suurimpia amfiteattereita. Täällä 200 luvulla rakennetussa teatterissa oli 35 000 istumapaikkaa. Nykyään jäljellä olevista amfiteattereista tätä suurempi on vain Rooman Colosseum. Tämä El Jemin amfiteatteri on Unescon suojelema maailmanperintökohde.

 100 luvulla tässä paikalla sijaitsi Thysdrusin kaupunki. Se oli koko Rooman oliivituotannon keskus ja sieltä vietiin oliiviöljyä Rooman kauppiaille.

 El Jemin amfiteatteri on paremmassa kunnossa kuin Rooma Colosseum ja siellä pääsee tutustumaan sisällä sekä ulkona joka paikkaan. Sekä katsomon että areenan alla kulkee maanalaisia tunneleita joissa voi seikkailla katsomassa paikkoja. Osa Gladiator elokuvan kohtauksista on kuvattu täällä.

 Teatterin ympärillä kaupunki elää elämäänsä. Aivan kyljessä on esimerkiksi tämä pieni moskeija ja lukuisia ravintoloita, kahviloita ja matkamuistomyymälöitä.

Melkein tuntui kuin olisi talvilomalla Roomassa piipahtanut vaikka ajelimme vain tunnin ajomatkan päähän kotoota kauniissa aurinkoisessa säässä. 

Lämmin Välimeri

 Viimeisellä lomaviikolla ollaan vielä ehditty nauttimaan rantaelämästä Välimeren rannalla. Tykätään käydä heti auringonnousun jälkeen jolloin turistit ovat vielä nukkumassa ja ilma siedettävämpi.

 Kalastajia ja lenkkeilijöitä on kiva seurata samalla. 

 Vedenlämpötilaa en tiedä mutta seitsemän aikaan aamulla on ollut yli kolmekymmentä astetta lämmintä eli ihan vielä tarkenee aamu-uinneillakin.

 Paikallista uima-asumuotia. Varhain aamulla paikalla käykin nimenomaan uskovaisempi osa kansaa.

Suomikooste

 Neljän vuoden tauon jälkeen vietimme 6 viikkoa kesälomastamme Helsingissä.

 Ulkoilumahdollisuudet, lenkkimaastot ja lasten leikkipuistot ovat niitä asioita joista nautimme lomalla suuresti.

 Kaupoissa olimme ihan eksyksissä. Ehkä vähän liikaakin valinnanvaraa kun ihmiset pärjäisi vähemmälläkin. Self service on myös pinnalla oleva juttu. Ei riitä, että punnitaan hedelmät itse mutta myös itsepalvelukassoja päästiin kokeilemaan. Ihan käteviä mutta kommunikointi ihmisten kanssa jää tosi vähäiseksi.

 Liikkumisen helppous Helsingissä on myös asia mistä nautimme paljon. Meillä päin kun pääsee lähinnä liikkumaan omalla autolla tai taksilla.

 Erilaisia vapaa-ajan menopaikkoja on lasten kanssa paljon enemmän kuin meidän kotikaupungissa ja niitä käytimme hyväksemme tälläkin lomalla.

 Kesämökki ja pihagrilli kuuluu suomalaiseen kesään. 

 Mökkitiskit puutarhassa. 

 Kauppakeskuksia tuli koluttua myös aika lailla ja hankittua lapsille vaattetta kouluvuoteen.

 Suomenlinna ja Korkeasaari jätettiin väliin kun ei ketään kiinnostanut mutta Linnanmäki on vakkari. Tuli kokeiltua Kingit ja Ukot.

 Helsinki on mun kotikaupunki ja ihan parasta oli kierrellä keskustassa.

 Minna Parikan kenkämallistoa. 

 Perheen nuorin pääsi ensimmäistä kertaa saunaan ja nautti siitä. 

 Kaikenlaista tuli lomalla herkuteltua korvapuusteista riisipiirakoihin ja leipäjuustosta kirjoloheen sekä kermakakut, berliininmunkit että mustikkapiirakat. Puhumattakaan suklaasta ja irtokarkeista joita kannettiin kotiin Afrikkaan monta kiloa. Mutta kuvassa ollaan herkuttelemassa terveellisesti Silvople kasvisravintolassa.

 Hakaniemen hallin vihannestarjontaa. 

 Säät suosivat meitä koko loman. Ensimmäiset kolme viikkoa olivat stä suomalaisten mielestä superhellettä mutta meille se oli juuri sopivaa lämpöä. Toiset kolme viikkoa oli viileämpää ja satelikin usein mutta juuri siitä natimme, että saimme maistaa edes vähän syksyisempää ilmaakin. Harmi ettei ruska ehtinyt vielä puihin etelässä.

Koska Tunisia on suurinpiirteen varmaan ainut maa maailmassa missä ei ole Ikeaa niin sieltäkin tuli kotiintuomisia haettua.

Kaiken kaikkiaan mukava puolitoista kuukautta Helsingissä. Paljon koettiin, lukuisia ystäviä tavattin mutta aina jää paljon myös näkemättä sekä kokematta. Ensi kertaan ne sitten. Nyt olemme jo takaisin kotona helteessä ja pikkuhiljaa palailemme arkeen syksyn myötä.