Tänään tälläinen kuvatus. Vanhan kaupungin alueella on yli 30 moskeijaa. Yhdellä asuin lähiöalueella on jopa 6-7 moskeijaa. Rukouskutsut raikaavat minareeteista 5 kertaa päivässä. Jos et ole koskaan kuullut rukouskutsua voit kuunnella sitä vanhan postauksen videosta täältä.
Sinivalkoisuuden sijasta, välillä mausteisempia värisävyjä. Tein pitkän aamulenkin ilman kameraa pimeässä pilvisessä tihkusateisessa säässä.Vaikka odotankin jo kevättä niin samalla nautin juuri tälläisistä ilmoista. Vaihtelua ainaiseen auringon paisteeseen. Iltapäiväksi saisi tosin selkiintyä koska minulla on treffit shoppailun merkeissä.
Kauppahallin kalatarjonta on runsasta ja monipuolista. Kauppiaat huutavat hintoja kilpaa ja jokainen haluaa juuri sinut asiakkaakseen. Pyydettäessä kalamestarit perkavat ja pilkkovat fisut paistovalmiiksi. Ihan niin tarkkoja me ei olla, että kaiken kalan pitäisi kylmässä olla.. mutta tuoreita ne ovat ja kauppa käy vilkkaana eli eivät ne kauaa pöydillä makoile. Ekan kuvan vanha herra kuuluu kalustoon ja seisoi tiskinsä takana jo toistakymmentä vuotta sitten kun ekan kerran maahan saavuin.
Haluaisin tietää millainen on tunisia minun silmin? Minun kameran kautta. Onko teillä ollut jokin kuvitelma tunisiasta ennestään ja onko se muuttunut blogini myötä? Millaisen tunisian teille esitän?
Lähetin lapset kouluun ja tuuletan talon yön kosteudesta. Keitän toisen pannullisen minttuteetä ja syön liikaa taateleita koska olen koukussa niihin. Selaan nettimaailmaan tapahtumat ja mietin mitä minun pitäisi saada tänään aikaiseksi. Kaikki sujuu tahmeasti. Turhauduin eilen valokuvakirjan teko ohjelman vaikeuteen, läppärin virtajohto paloi kiinni koneeseen ja katsoin aivan liian yöllä the shotin jaksoja. Tänään pitää saada leikkiä kameran kanssa, asia mikä antaa virtaa aina ja takuu varmasti.
Parasta tänään. Herätyskelloa ei tarvinnut laittaa soimaan. Aurinko paistoi monen päivän tauon jälkeen. Sain siivottua vaatekaapit ja paljon muutakin. Kälyn eilistä kanapataa riitti tällekin päivälle. Lapset piirsivät äidille kivoja teoksia. Sain viriteltyä silmukoita puikoille, kun tanssijani kysyi, että "voisitko lankaa mulle jalan lämmittimet?". Säärystimiä siis pukkaa samalla kun katsomme viikonlopun suomisarjoja tv-kaistalta.
Tänään laiskottaisi mutta pakko tsempata päivä kellon tarkassa aikataulussa. Yöllä myrskysi niin rajusti, että varmasti on tullut maassa tuhoja tuulesta. Meillä tuntui, että talo lähtee lentoon ja tavarat pihalla lentelivät päin seiniä. Taitaa jäädä suunniteltu rantakävely tekemättä ettei lennä itsekin välimeren kuohuihin.
Pää pursuaa ideoita. Raksuttaa yölläkin siihen malliin, että unia haittaa. Osaa olen alkanut jo työstämään, jotkut jäävät varmasti vain haaveilu asteelle. Yleensä olen saamaton tekemään unelmien eteen tai aika ei riitä. Mutta nyt on niin pakahduttava tarve että poksahdan, jos en saa konkreettista aikaan. 
Syy miksi olen viime päivät kaivellut arkistoja on, etten ole joutanut kuvailemaan uusia koska toimin rakennuspäällikkönä. Hengitän reiskojen niskaan ja kyylään jokaisen laattasauman. Olen hankala akka ja valitan puolen sentinkin eroista. *Saan miehet hulluiksi*
Arkistoja kaivelin tänäänkin. Jokos teillä on kesäloma suunnitelmia olemassa?
Talvi saapui sitten afrikkaankin ja villahousuille olisi ollut tarvetta rantakävelyllä. Aamuisin on ollut vain +10 astetta ja tuulista. Oikealla pukeutumisella kuitenkin oivallinen ja raikas ulkoilusää. Saksalaiset taitavat olla kovin lämminverisiä tai sitten itsepäisiä kun yrittivät viimeiseen asti tareta rannalla topeissa ja mikroshorteissa vaikka iho oli jo ihan punainen kylmästä. Lopulta vetivät paidat niskaan ja lähtivät lampsimaan kohti hotellia. Eihän euroopassakaan pakkasella aurinko lämmitä.
