Päivät nautitaan puistoista ja upeista ulkoilumahdollisuuksista. Iltaisin maistuu suomalainen ruoka, kuten kirkaslieminen kirjolohikeitto joita tunisialaiseen ruokaan tottuneen lapset pyysivät lisää ja lisää. Maitopohjaisena ei olisi uponnut ollenkaan. Tunisiassa maitoa ja kalaa kun ei syödä samalla aterialla.
Pitää varmaan ihan kirjoittaa lista kaikista niistä asioista joita pitää vielä muistaa suomessa tehdä. Viikot lipuvat kovaa vauhtia eteenpäin ja me vain ollaan ja naatiskellaan kesäsäistä. Kivaa sekin mutta nyt pitää ryhdistäytyä treffailemaan kavereita ja retkeilemään nähtävyyksiä.
Palasimme pääkaupunkiin asuntoautoillen mukanamme roppakaupalla mukavia muistoja muisteltaviksi talvella afrikassa ja tuliaisina aitoja kotitekoisia riisipiirakoita, joiden kaveriksi tein iltapalalle munavoitakin.
Oli lämmin vesi ja hiljaista mutta hullunhauskaa. Lapset uivat huulet siniseksi sekä pelasivat lentopalloa. Pyyhkeet ympärillä äkkiä lämpimään suihkuun ja makaroonilaatikolle. Niin suomalaista.
Riisipiirakoita munavoilla, muurinpohjalettuja mansikoilla, mölkyn pelluuta pihalla, valoisia kesäöitä ja hiljaisuutta metsäpuiden tuoksussa sekä paarmojen puremia. Eksoottisia kokemuksia ensimmäistä kertaa suomessa kehä kolmosen ylittäneille lapsille. Sitä on ollut reissumme itä-suomessa.
On uitu uskomattoman lämpimässä merivedessä. Grillailtu pihalla halal nakkeja. Syöty kotimaisia mansikoita kermavaahdolla. Pelätty punkkeja ja paarmoja. Imetty metsän tuoksuja ja tunnelmaa itseemme. Nautittu.
Siinä missä paikalliset suuntaavat rannalle vuosisadan helteissä niin meidän porukka on viihtynyt lumpustelemassa kaupungilla sekä kirjastossa. Marianne tuuttikin testattu. Oli parempaa kuin Geisha.
..ajeltu ratikalla ja metrolla, aleshoppailtu kaupoilla, tavattu kavereita sekä sukuloitu, syöty ruisleipää leipäjuustolla ja kirjolohta potuilla, nautittu kauniista lomasäästä ja herkuteltu irtokarkeilla sekä pyöräilty päivittäin.
Kuukausia sitten otin osaa haasteeseen Tiny Little Things blogissa. Pikkujutut lahjoitti kolmelle ensimmäiselle haasteen vastaan ottaneelle jotakin oma tekemäänsä. Sain valita yhden korun hänen ihanaisesta Kazbuura blogistaan. Tänään treffasimme helsingissä. Nyt minulla on jo viisi Kazbuura rannekorua. Mutta vielä mukavampaa oli vihdoin vuosien blogituttavuuden jälkeen tavata blogin takaa oikea ihminen.
Muutaman mutkan ja muutaman maan jälkeen saavuimme kesälomalle suomen suveen kauniiseen säähän. Omia tuntemuksiani en osaa vielä sanoa mutta lasten ensireaktiot olivat: siistiä, kaikilla on koira ja jokainen ajaa pyörällä. Blogi päivittyy lomallakin mutta erilaisilla maisemilla. Toivottavasti pysytte maisemissa :)
