Tuo nayttaa mukavalta puuhalta :) Siella varmaan parjaa ranskankielella? Ranskassa asuneena kommunikointi siella Tunisiassa kavisi varmaan helpommin kuin taalla, joskus paivittelin etta onpas ranska hieman vaikea kieli mutta kun tanne Turkkiin tulin niin kylla on turkkiin verrattuna helppoa :))
Maria, juu ranskaa puhuu kaikki ja sitä sekoitetaan paljon myös arabiaan. Mun lapset ovat opiskelleet ranskaa viisi vuotiaista asti 10 tuntia viikossa eli se on hyvin vahvana arabian rinnalla. Mä puhun arabiaa paremmin kuin ranskaa eli käytän sitä :)
Jassu, kiitos. Oli kyllä kivaa kun lapsille jäi tästä positiivinen muisto kaikkien niiden pelottavien muistojen jälkeen mitä vallankumouksen aikaan kokivat. Taistelut, tulipalot ja laukaukset kaduilla ovat jättäneet heihin (ja minuunkin) ikuiset jäljet mitkä ei unohdu koskaan eli hienoa kun on jotain konkreettisesti mukavaa muistoa tästä muutoksen ajasta. Ja tosiaan tuo aurinko, se pilasi monta kuvaa paistamalla liiankin kirkkaasti :))
Toki kulttuuri täällä on kovin erilainen kuin suomessa eli tapojakin on paljon. En osaa kyllä yhteen kommenttiin niitä edes määritellä koska en erityisemmin niistä lukua pidä kun ovat arkipäivää minulle :)
Ranskan kielellä pärjää mutta itse puhun täällä vain arabiaa.
Tänään on kuukausi kansannousun voiton päivästä. Kävimme eilen sillä teemalla maalaamassa kulttuurikeskuksen ulkoseiniin uutta ilmettä.
Tuo nayttaa mukavalta puuhalta :) Siella varmaan parjaa ranskankielella? Ranskassa asuneena kommunikointi siella Tunisiassa kavisi varmaan helpommin kuin taalla, joskus paivittelin etta onpas ranska hieman vaikea kieli mutta kun tanne Turkkiin tulin niin kylla on turkkiin verrattuna helppoa :))
ReplyDeleteMaria
Ihanat värit ja valoisuus noissa kuvissa! Terveisiä vaan täältä -20C pakkasista (etelässä). Kyllä on jo niin ikävä kevättä!
ReplyDeleteOnnea teille kuukausipäivästä! Kiva ajatus tehdä tuollainen pysyvämpi muistomerkki.
Maria, juu ranskaa puhuu kaikki ja sitä sekoitetaan paljon myös arabiaan. Mun lapset ovat opiskelleet ranskaa viisi vuotiaista asti 10 tuntia viikossa eli se on hyvin vahvana arabian rinnalla. Mä puhun arabiaa paremmin kuin ranskaa eli käytän sitä :)
ReplyDeleteJassu, kiitos. Oli kyllä kivaa kun lapsille jäi tästä positiivinen muisto kaikkien niiden pelottavien muistojen jälkeen mitä vallankumouksen aikaan kokivat. Taistelut, tulipalot ja laukaukset kaduilla ovat jättäneet heihin (ja minuunkin) ikuiset jäljet mitkä ei unohdu koskaan eli hienoa kun on jotain konkreettisesti mukavaa muistoa tästä muutoksen ajasta. Ja tosiaan tuo aurinko, se pilasi monta kuvaa paistamalla liiankin kirkkaasti :))
Mahtava idea, jää muisto kaikkien nähtäville historiallisesta tapahtumasta.
ReplyDeleteAurinkoa sinne <3
Phantoma
Aivan mahtavat värit ja kuvat!
ReplyDeleteOn se vaan ihanaa, että olot siellä rauhoittuivat. :)
Mainitsin sinut blogissani sen jälkeen, kun kävin ensin katsomassa laukkusi sisällön... ;D
Phantoma, juu nähtäväksi jää jätetäänkä taide tosiaan aina seinään vai maalataanko sen päälle joskus :)
ReplyDeleteYlva, niin onkin :))
Moi! Ihana blogi :) Miten on, onko afrikassa mitään 'tapoja' jota pitäisi erikoisemmin noudattaa? :) Ja ranskankielellä pärjää? Kiitos.
ReplyDeleteKiitos Lina :)
ReplyDeleteToki kulttuuri täällä on kovin erilainen kuin suomessa eli tapojakin on paljon. En osaa kyllä yhteen kommenttiin niitä edes määritellä koska en erityisemmin niistä lukua pidä kun ovat arkipäivää minulle :)
Ranskan kielellä pärjää mutta itse puhun täällä vain arabiaa.
Arabian kielen aakkoset ovat niin kauniita! Joku voisi tulla maalaamaan niitä omaankin seinääni :)
ReplyDeleteJessica
Todella vaikuttava tuo ensimmäinen kuva !
ReplyDeleteVärit, ilme...koko kuvan sanoma mutta myös täynnä toivoa :)
Jessica, niin onkin :)
ReplyDeleteKatundar, kiitos :)
Nämä kuvat viestivät paljon valoisammasta ja värikkäämmästä tulevaisuudesta.
ReplyDeleteSattuman satona löysin juuri blogiisi ja ihastuin. Hienoja kuvia kiehtovasta kulttuurista!
ReplyDelete