Une finlandaise et son caméra tout au long de sa vie aventurier en Tunisie.
Monday, February 6
Marwa 3v
Keittiössä "lämmityslaitteen" edessä värjöttelemässä. Sisälämpötila -3 astetta. Yöksi Marwa pääsi nukkumaan uuteen sänkyyn paksujen peittojen alle ja sai ison kassillisen lämpimiä vaatteita. Kasaan avutusreissustamme oman postauksen myöhemmin.
Niin surullisen kurjat kuin heidän olosuhteensa ovatkin, saivat kylän asukkaat pienen osoituksen toisten ihmisten välittämisestä teidän vierailunne myötä.
Koskettava kuva pikku Marwasta, kiitos kun sain lainata sitä. ♥
Surullista, että kukaan ei siellä kommentoi, niin monia hiljaisia kävijöitä...
Täällä yleistäen surkeimmassa asemassa ovat orpokotien lapset. Monilla orpokodeilla kun ei ole rahaa ostaa hiiltä niihin savuttaviin kaminoihin. Kaltaisesi sydämelliset ulkkarit sitten keräävät varoja ja tarvikkeita monenlaisin tempauksin. Jotenkin tuntuu kuin paikalliset olisivat nostaneet kätensä pystyyn ongelmien edessä, ajattelevat kait valtion hoitavan, vaan ei taida niin käydä.
Meillä olisi vaikka mitä antaa pois, täkkejä tyynyjä, leluja...mitens ne saisi sinne.. mutta itseasiassa Vilijonkka taisi nyt antaa vinkin, orpokoti.. Tsemppiä avustustyöhön.
Herkän kaunis ja koskettava kuva. Koskettaa aina kun tietää että tuollaisissa oloissa joutuvat lapset elämään.Täälläkään ei sellaisia puutu,ikävä kyllä,Hienoa työtä teet:)
Kylmä talvi kyllä on ankea köyhille, ainakin Egyptissä talvi on ollut erityisen kylmä tänä vuonna, kuulemma. Myös Luxorin liepeillä kerättiin huopia ja lahjoitin myös omasta puolestani muutaman ja sain ystäviltäni kerättyä myös. Nyt ryhdyin siellä tukemaan vakituisesti ja yritän osallistua konkreettisemmin myös paikan päällä aina kun käyn. Vaikka apua tarvitsevia on enemmän kuin sitä voi antaa, niin on kuitenkin ihan hyvä että sikäläisellä hintatasolla täältä Suomestakin käsin voi auttaa jo melko paljon koska sillä pienellä rahalla saa paljon!
Koskettavia kuvia ja tekstejä. Tulee niin paha olla katsoessa miten etenkin lapset kärsivät ja elävät tuollaisissa olosuhteissa. Tekisi mieli mennä käärimään ihminen lämpöiseen peittoon ja antaa lautasellinen höyryävää ruokaa ja halata.Olet tehnyt niin paljon konkreettisesti.Näitä kuvia katsellessa sitä tuntee elävänsä itse kaiken mahdollisen keskellä ja se unohtuu usein. -Anne
Sinulla on sydän oikealla paikallaan.
ReplyDeleteNiin surullisen kurjat kuin heidän olosuhteensa ovatkin, saivat kylän asukkaat pienen osoituksen toisten ihmisten välittämisestä teidän vierailunne myötä.
Koskettava kuva pikku Marwasta, kiitos kun sain lainata sitä. ♥
Surullista, että kukaan ei siellä kommentoi, niin monia hiljaisia kävijöitä...
Voi pientä tyttöä.
ReplyDeleteTäällä yleistäen surkeimmassa asemassa ovat orpokotien lapset. Monilla orpokodeilla kun ei ole rahaa ostaa hiiltä niihin savuttaviin kaminoihin. Kaltaisesi sydämelliset ulkkarit sitten keräävät varoja ja tarvikkeita monenlaisin tempauksin. Jotenkin tuntuu kuin paikalliset olisivat nostaneet kätensä pystyyn ongelmien edessä, ajattelevat kait valtion hoitavan, vaan ei taida niin käydä.
Hienoa, että autat.
ReplyDeleteMeillä olisi vaikka mitä antaa pois, täkkejä tyynyjä, leluja...mitens ne saisi sinne.. mutta itseasiassa Vilijonkka taisi nyt antaa vinkin, orpokoti..
ReplyDeleteTsemppiä avustustyöhön.
Siis tämä kuva !!! Niin koskettava...tuohan olis hetkessä julistettu vuoden lehtikuvaksi jos olis julkaistu sanomalehdessä.
ReplyDeletekaunis ja koskettava <3
Katundar
Herkän kaunis ja koskettava kuva. Koskettaa aina kun tietää että tuollaisissa oloissa joutuvat lapset elämään.Täälläkään ei sellaisia puutu,ikävä kyllä,Hienoa työtä teet:)
ReplyDeleteTeette upeaa työta siella <3
ReplyDeleteEdelliset kommentoijat ovat jo kaiken sanoneet.
ReplyDeleteVoi tuota pientä tyttöä...
Hyvää työtä suoraan sydämestä <3
Phantoma
Kiitos kommenteista. Ilman ihmisten avustuksia meidän työmme ei olisi mahdollista eli kiitos kuuluu keräyksiin osallistuville ihmisille.
ReplyDeleteKylmä talvi kyllä on ankea köyhille, ainakin Egyptissä talvi on ollut erityisen kylmä tänä vuonna, kuulemma. Myös Luxorin liepeillä kerättiin huopia ja lahjoitin myös omasta puolestani muutaman ja sain ystäviltäni kerättyä myös. Nyt ryhdyin siellä tukemaan vakituisesti ja yritän osallistua konkreettisemmin myös paikan päällä aina kun käyn. Vaikka apua tarvitsevia on enemmän kuin sitä voi antaa, niin on kuitenkin ihan hyvä että sikäläisellä hintatasolla täältä Suomestakin käsin voi auttaa jo melko paljon koska sillä pienellä rahalla saa paljon!
ReplyDeleteKoskettavia kuvia ja tekstejä. Tulee niin paha olla katsoessa miten etenkin lapset kärsivät ja elävät tuollaisissa olosuhteissa. Tekisi mieli mennä käärimään ihminen lämpöiseen peittoon ja antaa lautasellinen höyryävää ruokaa ja halata.Olet tehnyt niin paljon konkreettisesti.Näitä kuvia katsellessa sitä tuntee elävänsä itse kaiken mahdollisen keskellä ja se unohtuu usein.
ReplyDelete-Anne