Kurkkupotilas voi jo paremmin mutta tarvitsee lisää yätskiä :) Taidan kipaista kauppaan kävellen niin tulee haukattua vähän kirpeää mutta aurinkoista syysilmaa samalla. Illalla jatkan kaulaliinan neulomista. Kurkkupotilaalle tietenkin.

(Huomaa kyllä, että täällä kirjoitetaan vain arabiaksi ja kaunolla ranskaa sekä englantia. Tikkukirjaimia ei käytetä, joten ne on harakanvarpaita..)

Lyhyt viikko. Koululaisilla alkaa tänään pieni loma lauantain presidentin virkaanastumispäivän takia. 7. Novembre on täällä niin tärkeä päivä, että sen mukaan on nimetty lukuisia kouluja, katuja ja yrityksiä. Loman aikana olisi tarjolla luokkaretkiä ja harrastuksia mutta meillä on muuta ohjelmaa. Palailen!

Aamukävelyllä bongattuja. Vapaana kulkeva vuohilauma, parit lampaat (lammasjuhla lähestyy!), muutama vihainen kulkukoira, kukko ja kana, työaasi ja hevoskärryt..

..sekä lehmiä. Eläviä että teurastettuja..

..ja lukuisia kulkukissoja. Myös kuolleita.

Mitä teidän raitilla bongaa??

Tulipas perjantai tällä viikolla nopeasti. Itseasiassa koko lokakuu meni ihan hujauksessa. Unohdin kertoa, että pressakin tuli sitten odotetusti uudelleen valituksi. Ilmat ovat muuttuneet päivisin mukavan lämpöisiksi helteen sijaan mutta öisin laskee jo +15 asteeseen mikä tarkoittaa sitä, että aamuisin voi bongailla jo paljon toppa ja villakangastakkeja sekä kaulaliinoja. Itse olen pärjännyt vielä tunikalla ja paljain varpain sandaaleissa eli ihan paikalliseksi en ole muuttunut minäkään. Karkkipäivän herkkuna tänään ensikokeilussa sveitsiläinen Lindt mantelisuklaa. Aika suolainen hinta 4 dinkkua suklaalevystä mikä ei tosin ollut pahaa mutta ei mitään fazeriakaan. Ehkä sorrun kuitenkin toistekin.

Kaiken sairastelun jälkeen saattaa olla, että tänään oli viikon kohokohta käydä ruokakaupassa(hurjan mielenkiintoista arkea meillä!). Kauppamme oli muuttunut Carrefour Marketiksi. Käytännössä vain hyllyjärjestys oli vaihtunut ja työuniformuihin tullut isot vihreät krakat. Tummaa leipää tai hapanakorppuja ei myyty edelleenkään mutta norjalaista lohta oli. Kauden ekat klementiinit oli alle euron kilo ja pussi on jo syöty. Ainaisen saman patongin sijaan Carresta saa myös jopa sämpylöitä ja niiden väliin mozzarellaa. Se olikin minun lounas tänään.

Join aamukaffet ulkorappusilla pilvettömän taivaan alla (+23). Lapset rakensivat majan olkkariin ja innostuivat siivoamaan jopa askartelupöytänsä. Lounaaksi on Kälyn tekemää kanaspaghettia. Mietin teenkö jotain pikkuprokkiksia kotona joihin ei normipäivinä ole aikaa mutta tuskin teen kuitenkaan. Taidan vain olla tänään(kin) ja suljen silmät likaisilta ikkunoiltakin.

Marika haastoi minut kertomaan aisteistani:

Näen kujia, kulkukissoja ja kulttuurieroja. Katseeni etsii kuvapaikkoa vaikka kamera ei olisi mukanani.

Haistan voimakkaita tuoksuja. Hyviä ja huonoja. Eläimiä ja ihmisiä. Mausteita ja parfyymeja. Mutta paras tuoksu kaikista on vastaleivottu kotipulla.

Tunnen lapsen sormet hiuksissani, kylmän kivilattian varpaiden alla, lämpimän torkkupeiton ympärilläni, suurta rakkautta sydämessäni.

Kuulen vuohien määkimistä, kissojen naukumista, lasten naurua sekä kinastelua, kauppiaiden myyntihuutoja ja rukouskutsuja. Mielelläni kuuntelen meren kohinaa.

Maistan yksinkertaisia puhtaita makuja. Enemmän sokerisia kuin suolaisia. Paljon hedelmiä eikä ollenkaan lihaa. Päivittäin on pakko saada suklaata.