Herkkulakko unohtui täysin kun löysin vihdoin suklaatuulihattuja leipomosta lähes vuoden tauon jälkeen. Ihan taivaallisia vaikka muistin, että olisivat vielä parempia.

Selailtavana on uusi ostokseni, valokuvakirja kotikaupungistamme. Mediaa myöten paljon kehuttu ja kattava teos. On ydinkeskustaa, medinaa, rantaa ja historiaakin. Kujakuvissa on hätkähdyttävän paljon ihan samoja kuvia kun mulla sekä kauniita ovia ja ikkunoita. Myös historiaa on kiva katsella vanhoissa katukuvissa.

Mutta muuten kuvat ovat minun mielestä vähän tylsiä ja rantakuvat mielikuvituksettomia. Näen omat kuvani näiden jälkeen eri valossa ja itsetuntoni kuviani kohtaan nousi. Kirjan kuvat jäivät minulle jotenkin ihan tyhjiksi fiilikseltään vaikka kirja muuten on hyvä informatiivinen paketti kaupungistamme.

Eilen satoi vettä. Olipa ihanan virkistävää kävellä vesisateessa.
Oli jopa kiva kastua. Tänään taas paistaa aurinko mikä on ihan hyvä koska juoksemme kello kaulassa harrastuksesta toiseen. Syömme lounaan lennossa ja jatkamme taas seuraavaan kohteeseen. Palailemme vasta illansuussa. Yritän ehtiä valokuvata tänään jossain välissä jotain mitä ostin eilen. Ostos mikä sai itsetuntoni valokuvieni suhteen huimaan nousuun.

Tässä pienessä vaatimattomassa talossa on aina ollut jotain sellaista suloista vetovoimaa mitä ei ole missään isossa modernissa villassa ja kuva on yksi lemppareistani.

Syksyllä huomasin siinä vaihtuneen oven ja postasin lokakuussa siitä kuinka suloinen talo on muuttunut ankeaksi.

Nyt se on taas maalattu ja ihan söpönen mutta ei entisellään. Onneksi mulla on muistona edes kuva siitä millainen se oli. En tiedä ketä talossa asuu mutta kuljen sen ohi viikottain oikoessani kiireessä lasten harrastuksiin. Olispa hauska nähdä se sisältäkin päin.

Tällä viikolla olen rähissyt sinne sun tonne, yhdelle jos toiselle, alkanut korttelitalkkariksi, tapellut roskakuskin kanssa ja puhunut rumia suomeksi. Warokaa vain, jos ette tee niin kuin minä sanon ja parempi, jos luette ajatukseni ettei edes tarvitse sanoa mitään. Mitä lie ilmassa onkin vai onko se tämä outo sääilmiö nimeltä kesä mikä sekoittaa biorytmini. Mutta voimat tämä muriseminen vie ja olen ihan rantahiekan, tyynen horisontin ja parhaan kaverin kaipuussa vaan tänään en jouda kuin haaveilemaan sellaisesta hermolevosta.

Ada Aida Aini Aila Aisha Alma Alyssa Amina Amira Anisa Aya Eliza Hanan Halima Henna Huda Ines Jasmin Jenna Karima Laila Leila Leena Lina Maira Maisa Maria Mariam Maya Minnah Mona Nadia Nora Rania Raya Safia Samira Sofia Saima Salma Sara Saara Somaya Sonia

Ali Amin Amir Akim Elias Jusef Karim Noah Rami Sami Samir Omar Yunes Zakarias

Arabiankielisiä nimiä mitkä mielestäni sopivat hyvin myös suomalaiseen suuhun.

Kielsin lasta syömästä jätskiä, kun on talvi. Nauroin suomen telkkarin vesimeloni mainokselle. Kuka hullu nyt vesimelonia talvella syö, sehän on helleherkku. Taatelinhimossa on pakko hakea niitä pari kiloa lisää. Apua, musta on tulossa ihan tunisialainen.

Arki jatkuu taas ja koska olen ihan lomaltapaluuloman tarpeessa pidän vähän rokulipäiviä omassa seurassani kunnes jatkan omia opintojani.